Vaikka pimeys minut ympäröisi
En kulje yksin
vaikka vaeltaisin eksyksissä
vaikka minut ympäröisi
pimeys ja pelko
vaikka olisin
kallion reunalla, jyrkänteellä
eikä kukaan näkisi,
jäisi enkeli rinnalleni.
Kun sateen kohinassa
kulkisin tietäni, allapäin,
nostaisi enkeli siipensä päälleni
pyyhkisi pisarat poskeltani.
Hellästi, silittäisi siivellään,
pehmeä untuva vasten poskeani
pyytäisi sulkemaan silmäni,
tuntemaan turvansa.
Enkä kulkisi yksin,
eksyksistä löytäisin kotiin
sydämessäni rauhaa
hiuksillani valkoinen höyhen.

Kommentit
Lähetä kommentti
Kerro ihmeessä mitä ajatuksia teksti herätti